Post by Deleted on May 27, 2013 17:59:18 GMT 2
Muokkaus (C) Ooka
Nimi: Saligia
Nimen merkitys: Latinaa ja on lyhenne sanoista superbia, avartia, luxuria, invidia, gula, ira ja acedia (=ylpeys, ahneus, himo, kateus, ylensyönti, viha ja laiskuus). 7 kuolemansyntiä.
Sukupuoli: Narttu
Ikä: 5
Suuntautuminen: Hetero
Laji: Koirasusi (tundrasusi x siperianhusky)
Lauma: Lumon
Asema: Laumalainen
Tunnarit: Lovex 「Queen of the night」
>>
Ulkonäkö
Korkeus: 79cm
Paino: 49kg
Saligia on siperianhuskyn ja tundrasuden risteytys. Narttu muistuttaa
väritykseltään huskya enemmän kuin sutta. Karva on väritykseltään hopeanharmaa
ja valkoinen, karvojen pituus on keskimäärin n. 10cm. Hopeaa karvaa on päässä,
rinnassa, hännässä, selässä ja tassuissa. Pidempää karvaa on päässä, rinnassa,
hännässä ja niskassa. Tarkan kuvion näette kuvasta. Silmät ovat kauniin siniset
ja niiden ilme on läpitunkeva, mutta himmeä. Ei niin kirkas kuin joskus oli. Kirsu
on tumma ja anturat samaten ja ne kestävät karuakin maastoa.
Lauman tunnus on punaisella molemmissa silmäkulmissa.
Nartun vasemmassa korvassa on kaksi korvakorua. Rengas ja nappi.
Rakenne nartulla on jykevä ja vahva. Jalat ovat suhteessa hyvänkokoiset ja voimakkaat.
Rinta on leveä ja vahva. Kovinkaan ketterästi tämä ei liiku, mutta reagoi
nopeasti ärsykkeisiin. Koirasusi pystyy purennallaan jättämään pahaakin jälkeä
jälkeensä, mutta hallitsee voimansa hyvin.
Koirasudelle on kertynyt arpia lähes kaikista tappeluista joissa tämä on ollut.
Otsasta lähtee yksi ja se päättyy kasvojen vasemmalle puolelle silmän
alapuolelle hipoen kyynelkanavaa. Kuonon päällä on kolme keskenään eripituista
arpea, vaikka ne ovatkin syntyneet samaan aikaan. Ylähuulessa ja alahuulessa on
pureman jäljiltä olevat kaksi arpea ja narttu nuolee siitä melko usein.
Oikeassa poskessa on kolmen arven muodostama kuvio. Vasemmassa etujalassa on
neljä jälkeä, ne ovat kaikkein vanhimmat. Oikeassa lonkassa on ristiin menevät
arvet ja oikeassa takajalassa on kolme. Oikealla puolella kyljessä on kolme
selästä lähes vatsan alle yltävää arpea ja peräpään päällä on hevosen puremasta
jäänyt jälki. (arpikartta on tekeillä, mut laiskottaa)
>> Luonne
Saligia tietää mitä haluaa eikä kaihda keinoja päästäkseen siihen. Narttu ei
aliarvioi ketään tai mitään ja tietää tasan tarkkaan mihin itse pystyy eikä
ylitä sitä rajaa kuin hätätilanteessa, kyseessä pitää olla elämä tai kuolema. Koirasusi
näyttää myös mistä on tehty ja mihin pystyy todella helposti eikä juuri
kainostele tai kaunistele asioita. Saligia elää kuin päivä olisi viimeinen eikä
siksi juuri haaveile mistään erikoisesta tulevaisuudesta. Elämä on nartulle
peliä, seuraavasta siirrosta ei ole tietoa ennen kuin vastustaja on tehnyt
omansa. Kaikki ovat jollain asteella tälle vihollisia, koskaan ei tiedä kuka
puukottaa selkään.
Lumonlainen suosii raakaa voimaa ja harrastaa sitä itsekin, heikot yksilöt
jäävät pitkälti tämän huomion ulkopuolelle tai mielenkiinnon. Näitäkään tämä ei
kuitenkaan aliarvioi. Isompiaan vastaan narttu käy harvemmin mitä pienempiensä.
Saligia on kuitenkin koulutettu tappelija ja tappaja. Tämä ei epäröi suurenkaan
vastuksen edessä vaan käy kiinni jos tietää mahdollisuudestaan voittoon.
Kuoleman kitaan tämä ei hyppää vaan lähtee ennemmin pois. Huomattavasti
heikompia tämä ei edes vaivaudu tappamaan.
Mutta tappamisesta narttu saa kuitenkin mielihyvää ja se pönkittää tämän egoa.
Mielihyväntunne ei ole kuitenkaan saanut Saligiaa lähtemään siihen, että tappaa
huvikseen.
Luottamusta tältä nartulta on vaikea saada eikä tämä luota juuri kehenkään.
Luottamusta ei saa näteillä puheilla tai teoilla. Voimakaan ei ole tätä
kohottavaa ainesta. Saligia arvostaa koiraeläimiä, jotka ovat aitoja ja
ilmaisevat mielipiteensä rehellisesti ja hyväksyvät muut sellaisina kuin ovat.
Narttu voi kuitenkin pettää luottamuksen, mutta se on melko harvinaista että
näin tapahtuu. Tämä ei tunne omantunnon tuskia mistään mitä tekee tai aiheuttaa
muille. Tässä on siis hieman narsistisia piirteitä. Virheitään tämä ei kuitenkaan
muiden niskaan sysää vaan pitää ne itsellään visusti ja toivoo, ettei tee sitä
enää toiste, tämä myöntää ne ja pitää erehtymistä rohkeuden yhtenä asteena.
Rakkauselämää tai kyseistä tunnetta narttu ei ole tuntenut koskaan, tämä ei
osaa sitä. Saligialle ei ole koskaan annettu rakkautta, joten tämä ei edes
tunnista sellaista käsitettä tai tunnetta itsessään tai muissa.
Pennuista tämä ei välitä juurikaan ja toivoo, ettei koskaan joutuisi
tilanteeseen, jossa niitä pitäisi hankkia. Mutta jos vahinko tapahtuisi, tämä
hoitaisi äidin tehtävän tunnollisesti loppuun, mutta ei tekisi sen enempää.
Jälkeläiset potkaistaan pihalle heti, kun ovat tarpeeksi vahvoja pärjäämään
yksin.
Tutustuessaan muihin narttu on kylmä ja lyhytsanainen, eikä turhia
selittele. Kysymyksiä tämä ei esitä kuin
vastakysymyksenä ja joskus voi vastata kysymykseen kysymyksenä. Muiden syyt
ovat tälle se ja sama ja omistaan tämä ei edes kerro. Korkea-arvoisempia tämä kunnioittaa ja
osoittaa paikkansa. Saligian ajatusmaailmassa vain johtajat ovat tämän
yläpuolella. Luutnantit kulkevat samassa kastissa tavallisten laumalaisten
kanssa.
Laumojen rajoja tämä noudattaa ja lähtee muiden alueille useimmiten hyvästä
syystä. Metsästystä tämä ei esimerkiksi lopeta rajan häämöttäessä, vaikka
toisella puolella tepastelisi samaan aikaan itse alfa. Kylää tämä karttaa
henkeen ja vereen, kuten ihmisiäkin. Inho on yltynyt vihaksi ja katkeruudeksi
vuosien myötä. Saligia ei siis ole anteeksiantavainen vaan kantaa kaunaa niin
kauan kunnes toisin päättää tai kaunan aiheuttaja kuolee. Oman tassun kautta
tai onnettomuudessa.
>> Menneisyys
Narttu syntyi Siperiaan tundrasuden tunkeuduttua perheen pihapiiriin ja
raiskattuaan ihmisten huskynartun. Pentuja
syntyi viisi kappaletta ja Saligia oli niistä kaikkein susimaisin, ulkonäöltään
ja käytökseltään. Perhe ei nimennyt pentuja, mutta emo kutsui tytärtään Saligiaksi
ja tämä sisäistä nimen heti omakseen. Sisaruksistaan koirasusi ei muista
mitään, koska tämä vieroitettiin nopeasti emosta ja myytiin eteenpäin, kun oli
vielä maidonjuonti-iässä. Perheen isä halusi luopua susimaisesta pennusta
nopeasti, ettei tästä aiheutuisi vahinkoa heidän lapsille.
Ehkä toisenlaisessa kasvatuksessa Saligiasta ei olisi tullut sellainen kuin
tämä nykyään on. Taistelukoiraa.
Saligia kasvatettiin alusta alkaen tappelemaan elämästään vahvempien ja
vanhempien pentujen keskellä. Suden veri kuitenkin auttoi tätä selviytymään ja
teki tästä vahvan. Etujalkaan syntyneet arvet ovat jäänteitä ensimmäisestä
harjoittelutappelusta, jossa ihminen ärsytti koirasutta ja usutti tätä käymään
kimppuun. Rakkautta saamattomana pentu oppi pian tämän ainoaksi tavaksi elää
eikä ymmärtänyt muita käsitteitä kuin voima ja selviytyminen.
Saavutettuaan neljän vuoden iän narttu oli saavuttanut mainetta monissa
paikallisissa tappeluissa ja saanut samalla pysyviä jälkiä kehoonsa. Saligia
rakasti tapaansa elää, koska ei muuta tuntenut. Ensimmäisen tapponsa kehän
ulkopuolella tämä teki pian täytettyään neljä. Koirasusi tappoi tämän selkään
yrittäneen uroon, jotta Saligian taidot periytyisivät ja kehittyisivät yhtä
taitavan uroon kanssa. Koirasusi ei kuitenkaan pitänyt ajatuksesta ja ilmaisi
sen selvästi. Suupieliään lipoen tämä istahti ruumiin viereen ja katsoi
omistajaansa. Sisäisesti virnuillen.
Pian tämän jälkeen Inferno, joksi narttu oli nimetty ihmisten kesken, myytiin
pois. Tämä ehti asustaa vuoden uudessa kodissaan, mutta tämä ei kuitenkaan
sopinut perheelle tappelutaustojen takia, heille oli luvattu rauhallinen ja
kiltti perhekoira. Saligia oli kaikkea muuta. Perheeseen tämä ei kuitenkaan
kajonnut. Perheellä oli hevosia ja narttu sai kulkea aidatulla pihalla vapaana,
kerran tämä meni vahingossa liian lähelle vihaisen oriin tarhaa saaden pureman
takamuksensa päälle. Siitä lähtien koirasusi on myös karttanut hevosia.
Päälle vuoden perhe jaksoi toivoa nartusta kotikoiraa, mutta tämä ei tuntunut
muuttuvan vaan teki tihutöitään, myytiin tämä Valerianaan kalmoja tappamaan.
Tätä kohtaloa koirasusi ei kuitenkaan sulattanut nähdessään ensimmäisen elävänkuolleen.
Tämä karkasi ja vei ihmisiltä aseen ja hakeutui vuorille.
>> Suhteet
Emo: Elossa
Isä: Elossa
Sisarukset: Ei tiedä onko kaikki elossa
>> Muuta
* Ase on katanan sukulainen wakizashi
* Inferno on myöskin latinaa ja tarkoittaa Helvettiä
>> Pelaaja
Ooka
Nimen merkitys: Latinaa ja on lyhenne sanoista superbia, avartia, luxuria, invidia, gula, ira ja acedia (=ylpeys, ahneus, himo, kateus, ylensyönti, viha ja laiskuus). 7 kuolemansyntiä.
Sukupuoli: Narttu
Ikä: 5
Suuntautuminen: Hetero
Laji: Koirasusi (tundrasusi x siperianhusky)
Lauma: Lumon
Asema: Laumalainen
Tunnarit: Lovex 「Queen of the night」
>>
Ulkonäkö
Korkeus: 79cm
Paino: 49kg
Saligia on siperianhuskyn ja tundrasuden risteytys. Narttu muistuttaa
väritykseltään huskya enemmän kuin sutta. Karva on väritykseltään hopeanharmaa
ja valkoinen, karvojen pituus on keskimäärin n. 10cm. Hopeaa karvaa on päässä,
rinnassa, hännässä, selässä ja tassuissa. Pidempää karvaa on päässä, rinnassa,
hännässä ja niskassa. Tarkan kuvion näette kuvasta. Silmät ovat kauniin siniset
ja niiden ilme on läpitunkeva, mutta himmeä. Ei niin kirkas kuin joskus oli. Kirsu
on tumma ja anturat samaten ja ne kestävät karuakin maastoa.
Lauman tunnus on punaisella molemmissa silmäkulmissa.
Nartun vasemmassa korvassa on kaksi korvakorua. Rengas ja nappi.
Rakenne nartulla on jykevä ja vahva. Jalat ovat suhteessa hyvänkokoiset ja voimakkaat.
Rinta on leveä ja vahva. Kovinkaan ketterästi tämä ei liiku, mutta reagoi
nopeasti ärsykkeisiin. Koirasusi pystyy purennallaan jättämään pahaakin jälkeä
jälkeensä, mutta hallitsee voimansa hyvin.
Koirasudelle on kertynyt arpia lähes kaikista tappeluista joissa tämä on ollut.
Otsasta lähtee yksi ja se päättyy kasvojen vasemmalle puolelle silmän
alapuolelle hipoen kyynelkanavaa. Kuonon päällä on kolme keskenään eripituista
arpea, vaikka ne ovatkin syntyneet samaan aikaan. Ylähuulessa ja alahuulessa on
pureman jäljiltä olevat kaksi arpea ja narttu nuolee siitä melko usein.
Oikeassa poskessa on kolmen arven muodostama kuvio. Vasemmassa etujalassa on
neljä jälkeä, ne ovat kaikkein vanhimmat. Oikeassa lonkassa on ristiin menevät
arvet ja oikeassa takajalassa on kolme. Oikealla puolella kyljessä on kolme
selästä lähes vatsan alle yltävää arpea ja peräpään päällä on hevosen puremasta
jäänyt jälki. (arpikartta on tekeillä, mut laiskottaa)
>> Luonne
Saligia tietää mitä haluaa eikä kaihda keinoja päästäkseen siihen. Narttu ei
aliarvioi ketään tai mitään ja tietää tasan tarkkaan mihin itse pystyy eikä
ylitä sitä rajaa kuin hätätilanteessa, kyseessä pitää olla elämä tai kuolema. Koirasusi
näyttää myös mistä on tehty ja mihin pystyy todella helposti eikä juuri
kainostele tai kaunistele asioita. Saligia elää kuin päivä olisi viimeinen eikä
siksi juuri haaveile mistään erikoisesta tulevaisuudesta. Elämä on nartulle
peliä, seuraavasta siirrosta ei ole tietoa ennen kuin vastustaja on tehnyt
omansa. Kaikki ovat jollain asteella tälle vihollisia, koskaan ei tiedä kuka
puukottaa selkään.
Lumonlainen suosii raakaa voimaa ja harrastaa sitä itsekin, heikot yksilöt
jäävät pitkälti tämän huomion ulkopuolelle tai mielenkiinnon. Näitäkään tämä ei
kuitenkaan aliarvioi. Isompiaan vastaan narttu käy harvemmin mitä pienempiensä.
Saligia on kuitenkin koulutettu tappelija ja tappaja. Tämä ei epäröi suurenkaan
vastuksen edessä vaan käy kiinni jos tietää mahdollisuudestaan voittoon.
Kuoleman kitaan tämä ei hyppää vaan lähtee ennemmin pois. Huomattavasti
heikompia tämä ei edes vaivaudu tappamaan.
Mutta tappamisesta narttu saa kuitenkin mielihyvää ja se pönkittää tämän egoa.
Mielihyväntunne ei ole kuitenkaan saanut Saligiaa lähtemään siihen, että tappaa
huvikseen.
Luottamusta tältä nartulta on vaikea saada eikä tämä luota juuri kehenkään.
Luottamusta ei saa näteillä puheilla tai teoilla. Voimakaan ei ole tätä
kohottavaa ainesta. Saligia arvostaa koiraeläimiä, jotka ovat aitoja ja
ilmaisevat mielipiteensä rehellisesti ja hyväksyvät muut sellaisina kuin ovat.
Narttu voi kuitenkin pettää luottamuksen, mutta se on melko harvinaista että
näin tapahtuu. Tämä ei tunne omantunnon tuskia mistään mitä tekee tai aiheuttaa
muille. Tässä on siis hieman narsistisia piirteitä. Virheitään tämä ei kuitenkaan
muiden niskaan sysää vaan pitää ne itsellään visusti ja toivoo, ettei tee sitä
enää toiste, tämä myöntää ne ja pitää erehtymistä rohkeuden yhtenä asteena.
Rakkauselämää tai kyseistä tunnetta narttu ei ole tuntenut koskaan, tämä ei
osaa sitä. Saligialle ei ole koskaan annettu rakkautta, joten tämä ei edes
tunnista sellaista käsitettä tai tunnetta itsessään tai muissa.
Pennuista tämä ei välitä juurikaan ja toivoo, ettei koskaan joutuisi
tilanteeseen, jossa niitä pitäisi hankkia. Mutta jos vahinko tapahtuisi, tämä
hoitaisi äidin tehtävän tunnollisesti loppuun, mutta ei tekisi sen enempää.
Jälkeläiset potkaistaan pihalle heti, kun ovat tarpeeksi vahvoja pärjäämään
yksin.
Tutustuessaan muihin narttu on kylmä ja lyhytsanainen, eikä turhia
selittele. Kysymyksiä tämä ei esitä kuin
vastakysymyksenä ja joskus voi vastata kysymykseen kysymyksenä. Muiden syyt
ovat tälle se ja sama ja omistaan tämä ei edes kerro. Korkea-arvoisempia tämä kunnioittaa ja
osoittaa paikkansa. Saligian ajatusmaailmassa vain johtajat ovat tämän
yläpuolella. Luutnantit kulkevat samassa kastissa tavallisten laumalaisten
kanssa.
Laumojen rajoja tämä noudattaa ja lähtee muiden alueille useimmiten hyvästä
syystä. Metsästystä tämä ei esimerkiksi lopeta rajan häämöttäessä, vaikka
toisella puolella tepastelisi samaan aikaan itse alfa. Kylää tämä karttaa
henkeen ja vereen, kuten ihmisiäkin. Inho on yltynyt vihaksi ja katkeruudeksi
vuosien myötä. Saligia ei siis ole anteeksiantavainen vaan kantaa kaunaa niin
kauan kunnes toisin päättää tai kaunan aiheuttaja kuolee. Oman tassun kautta
tai onnettomuudessa.
>> Menneisyys
Narttu syntyi Siperiaan tundrasuden tunkeuduttua perheen pihapiiriin ja
raiskattuaan ihmisten huskynartun. Pentuja
syntyi viisi kappaletta ja Saligia oli niistä kaikkein susimaisin, ulkonäöltään
ja käytökseltään. Perhe ei nimennyt pentuja, mutta emo kutsui tytärtään Saligiaksi
ja tämä sisäistä nimen heti omakseen. Sisaruksistaan koirasusi ei muista
mitään, koska tämä vieroitettiin nopeasti emosta ja myytiin eteenpäin, kun oli
vielä maidonjuonti-iässä. Perheen isä halusi luopua susimaisesta pennusta
nopeasti, ettei tästä aiheutuisi vahinkoa heidän lapsille.
Ehkä toisenlaisessa kasvatuksessa Saligiasta ei olisi tullut sellainen kuin
tämä nykyään on. Taistelukoiraa.
Saligia kasvatettiin alusta alkaen tappelemaan elämästään vahvempien ja
vanhempien pentujen keskellä. Suden veri kuitenkin auttoi tätä selviytymään ja
teki tästä vahvan. Etujalkaan syntyneet arvet ovat jäänteitä ensimmäisestä
harjoittelutappelusta, jossa ihminen ärsytti koirasutta ja usutti tätä käymään
kimppuun. Rakkautta saamattomana pentu oppi pian tämän ainoaksi tavaksi elää
eikä ymmärtänyt muita käsitteitä kuin voima ja selviytyminen.
Saavutettuaan neljän vuoden iän narttu oli saavuttanut mainetta monissa
paikallisissa tappeluissa ja saanut samalla pysyviä jälkiä kehoonsa. Saligia
rakasti tapaansa elää, koska ei muuta tuntenut. Ensimmäisen tapponsa kehän
ulkopuolella tämä teki pian täytettyään neljä. Koirasusi tappoi tämän selkään
yrittäneen uroon, jotta Saligian taidot periytyisivät ja kehittyisivät yhtä
taitavan uroon kanssa. Koirasusi ei kuitenkaan pitänyt ajatuksesta ja ilmaisi
sen selvästi. Suupieliään lipoen tämä istahti ruumiin viereen ja katsoi
omistajaansa. Sisäisesti virnuillen.
Pian tämän jälkeen Inferno, joksi narttu oli nimetty ihmisten kesken, myytiin
pois. Tämä ehti asustaa vuoden uudessa kodissaan, mutta tämä ei kuitenkaan
sopinut perheelle tappelutaustojen takia, heille oli luvattu rauhallinen ja
kiltti perhekoira. Saligia oli kaikkea muuta. Perheeseen tämä ei kuitenkaan
kajonnut. Perheellä oli hevosia ja narttu sai kulkea aidatulla pihalla vapaana,
kerran tämä meni vahingossa liian lähelle vihaisen oriin tarhaa saaden pureman
takamuksensa päälle. Siitä lähtien koirasusi on myös karttanut hevosia.
Päälle vuoden perhe jaksoi toivoa nartusta kotikoiraa, mutta tämä ei tuntunut
muuttuvan vaan teki tihutöitään, myytiin tämä Valerianaan kalmoja tappamaan.
Tätä kohtaloa koirasusi ei kuitenkaan sulattanut nähdessään ensimmäisen elävänkuolleen.
Tämä karkasi ja vei ihmisiltä aseen ja hakeutui vuorille.
>> Suhteet
Emo: Elossa
Isä: Elossa
Sisarukset: Ei tiedä onko kaikki elossa
>> Muuta
* Ase on katanan sukulainen wakizashi
* Inferno on myöskin latinaa ja tarkoittaa Helvettiä
>> Pelaaja
Ooka