Post by Kriisi on May 10, 2013 22:36:51 GMT 2
- Nimi: Rayko
- Rotu: Tiibetinmastiffi
- Ikä: 5 vuotias
- Sukupuoli: uros
- Lauma: Noir
- Ääni: Ty Olsson
- Pelaaja: Kitsune
"Like a lion"
ulkonäkö
ulkonäkö
Rayko on suuri tiibetinmastiffi, jonka ulkonäkö huokuu vahvuutta ja itsevarmuutta. Se on säkäkorkeudeltaan noin 70 senttiä ja turkissa on eri ruskean sävyjä. Päälaki ja takaraivo on tummanruskeaa, kuten myös rinta ja osa selästä. Mahanalusta on hieman vaaleamman ruskeaa. Etujalat ja häntä ovat vaaleanruskeat, loput turkista on kullanpunertavaa. Turkki on hyvin paksu ja saa uroksen näyttämään vielä suuremmalta mitä on. Eniten turkkia on kaulan seudulla, mikä tuo mieleen ensimmäiseksi leijonan.
Silmät ovat tummanruskeat, melkein mustat. Lauman tunnus on molemmissa silmäkulmissa mustalla värillä.
"Standing on my own /
Remembering the one I left at home /
Forget about the life I used to know "
menneisyys
Remembering the one I left at home /
Forget about the life I used to know "
menneisyys
Rayko tuli Valerianaan pienenä pentuna laivan mukana. Se oli ensimmäiset kolme vuotta suurimman osan ajasta ketjussa isäntänsä pihalla. Sisällä ei tiibetinmastiffi olisi halunnutkaan olla, mutta ketjuansa se inhosi. Uros olisi halunnut päästä vaeltamaan vapaasti ja ilman kahleita, mutta toisaalta se oli myös tottunut saamaan ruokansa ja juomansa nenän eteen rapsutusten kera. Sillä ei ollut siis mikään kiire päästä lähtemään eikä se halunnut ottaa turhaan riskiä, että kuolisi nälkään vapauden kaipuussa.
Sitten tuli päivä, kun ensimmäiset kalmat tulivat kylään. Se oli yötä ja ihmiset olivat jo nukkumassa - Rayko tietenkin ketjussa. Kalmat yrittivät käydä uroksen kimppuun, mutta paniikissa tiibetinmastiffi käytti kaikki voimansa ja tempaisi ittensä ketjustansa irti. Uros yllättyi kuinka paljon voimaa siitä löytyi hädän hetkellä ja raivossa tappoi kalmatkin. Siinä seistessään tapettujen kalmojen keskellä se päätti lähteä eikä ole sen päivän jälkeen ole käynyt lähelläkään kylää.
Kuten uros arveli, luonnossa oli vaikeaa selvitä. Sillä kesti oma aikansa oppia saalistamaan itse ruokansa ja pitkän aikaa eli vain pelkillä myyrillä. Pikkuhiljaa saalistustaidot kuitenkin paranivat ja uros alkoi saada vahvuuttaan takaisin. Se asettui nykyisen Noiren lauman seudulle ja oppi saalistamaan jäniksiä ja pienempiä kauriita. Raykolle oli jäänyt suuri viha kalmoja kohtaan, joka sai sen tappamaan kaikki kalmat mitkä sen eteen sattui. Aluksi se oli tietysti vaikeaa ja hengenvaarallista, mutta aikaa myöten taistelutaidot paranivat.
Silloin vielä laumattomana elävät villikoirat alkoivat ihailla tuota vahvaa punaruskeaa urosta, joka piti alueen puhtaana kalmoista. Rayko antoi turvan tunnetta heikommille, joten nopeasti muut villikoirat alkoivat seurata sitä. Uros ei koskaan olisi voinut kuvitella itseään laumanjohtajana, mutta se oli imarreltu saamastaan huomiosta ja otti oman lauman tuoman vastuun vastaan.
"So now I'm standing here alone /
I'm learning how to live life on my own"
luonne
I'm learning how to live life on my own"
luonne
Rayko on hiljainen, mutta sen olemus huokaa itsevarmuutta. Se ei puhu kuin silloin, kun on tarve, ja silloinkin se sanoo asiat lyhyesti ja jämäkästi. Urokselle "small talk" on vaikeaa ja sen vuoksi Raykosta saattaa muodostua ylimielinen kuva, mutta sitä se ei todellakaan ole. Se tulee toimeen kaikkien kanssa eikä se halua itselleen vihamiehiä. Asiat uros hoitaa mieluummin puhumalla kuin taistelemalla, vaikka kalmat saavatkin sen taistelutahdon nousemaan nollasta sataan.
Hiljainen luonne on välillä vaikeaa. Uros pitää tunteet sisällään ja sen ystäväksi on vaikea päästä, kun uros ei osaa puhua omista asioistaan kenenkään kanssa. Kuitenkin jos uroksen tutustumiseen jaksaa käyttää aikaa, se palkitaan. Raykolle on ominaista pitää muista huolta, joten siitä voi saada mitä parhaimman ja luotettavimman ystävän.
Lauma on Raykolle kaikki kaikessa. Se pyrkii olemaan määrätietoinen ja oikeudenmukainen johtaja, joka kuuntelee ennen kaikkea laumalaistensa mielipidettä. Se mielellään vaeltaa oman laumansa alueella ja pitää huolen siitä, että kaikki on hyvin. Johtajuus ei ole noussut sille hattuun, ja esimerkiksi asioiden päättäminen muiden puolesta on sille vaikeaa. Jos vastaan tulisi parempi johtaja kuin se, Raykolle ei olisi vaikeaa antaa johtajuutta eteenpäin. Monesti se miettii kuinka elämä olisi helpompaa, kun ei tarvitsisi huolehtia kuin itsestään.
Vaeltamista uros rakastaa. Niin monta vuotta ketjussa eläneenä, se ei meinaa saada luonnosta ja vapaudesta tarpeekseen. Uros on aina liikkeellä ihmettelemässä luontoa ja sen kauneutta. Se saattaa vaeltaa päivässä monia kymmeniä kilometrejä välillä pysähtyen vain juomaan tai syömään. Vuoriston läheisissä havumetsissä se viihtyy parhaiten, sillä paksun turkkinsa vuoksi uros ei siedä kuumuutta. Se on mieluummin 20 asteen pakkasessa kuin 20 asteen helteessä.
Fan-art
Kiitos Sigitiukselle!